Henkilöstökuvaus – pakollinen menoerä vai investointi työntekijöiden hyvinvointiin?

Henkilöstökuvaus on parhaimmillaan tiimihenkeä ja työntekijöiden itseluottamusta nostattava elämys. Siksi kokeneet valokuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa eivät koskaan kuvaa henkilökuvia minuuttiaikataululla. – Kun pysähtyy kohtaamaan kuvattavan ihmisenä, lopputulos imartelee sekä kuvattavaa että yrityksen brändiä, he sanovat.

Valokuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa tietävät, että kunnollinen henkilöstökuvaus tuottaa yritykselle huomattavasti enemmän arvoa kuin hätäisesti näpsäistyt potretit. – Kun henkilöstökuvaus tehdään ajatuksella, työntekijät loistavat kuvissa, he sanovat. – Ja se, loistaako työntekijä kuvassa, näkyy yrityksen asiakkaille ja muille sidosryhmille saakka.

Hyvät henkilöstökuvat rakentavat yrityksen brändiä. Brändin kannalta on merkittävää myös se, miltä työntekijä kokee näyttävänsä asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä. – Tänä päivänä ulkonäköpaineet ovat tosi kovat myös työelämässä, ja hyvä kokemus henkilöstökuvauksesta kasvattaa työntekijöiden itsevarmuutta, kuvaajat sanovat.

Onnistuessaan henkilöstökuva päätyykin usein yrityksen kanavien lisäksi myös työntekijän omiin ammatillisiin some-profiileihin, kuten LinkedIniin ja Twitteriin. Siellä se tukee paitsi työntekijän omaa henkilöbrändiä myös työnantajan brändiä. – Kuva edustaa yritystä ulospäin kun työntekijä liikkuu omissa sosiaalisen median verkostoissaan.

Stoltin ja Merimaan mukaan korona-aikana hyvän henkilöstökuvan merkitys on korostunut entisestään. – Monet korona-aikana uudessa työssä aloittaneet eivät ole tavanneet kollegoitaan eivätkä asiakkaitaan kasvokkain. Kun tavataan lähinnä verkon viestintäkanavilla, henkilökuva nousee suurempaan rooliin kuin aiemmin.

Niina Stolt ja Mirkku Merimaa näkevätkin, ettei tämän päivän yritys pärjää ilman laadukkaita henkilöstökuvia. – Enää ei kerta kaikkiaan voi ajatella, että tuotteet ja palvelut myisivät itse itsensä, he summaavat. Hyvä henkilöstökuva luo helposti lähestyttävän, lämpimän tunnelman yrityksen ja potentiaalisen asiakkaan välille, joten henkilöstökuva laskee kynnystä ottaa yhteyttä yritykseen.

Stolt ja Merimaa ovat huomanneet, että henkilöstön kuvat yrityksen kanavilla rakentavat myös luottamusta ja kuvaa siitä, että henkilöstö on sitoutunutta. – Tuntuu ilman muuta turvallisemmalta tilata tuote tai palvelu oikealta ihmiseltä kuin kasvottomalta yritykseltä. Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa, he sanovat.

Henkilöstökuvaus voi olla virkistävä elämys arjen keskellä

Huolella toteutettu henkilöstökuvaus on yritykselle tapa osoittaa arvostusta henkilöstölleen.

– Emme ole HR:n asiantuntijoita, mutta tiedämme kuinka suuri merkitys työssä viihtymisellä on jaksamisen kannalta, kuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa sanovat. – Kun kuvaus tehdään ajan ja ajatuksen kanssa, hetki ammattilaisen valokuvattavana tuo virkistystä arkeen. Henkilöstökuvauksen ei tarvitse siis olla pakollinen menoerä vaan investointi henkilöstön hyvinvointiin.

Henkilöstökuvauksen voi järjestää omalle työpaikalle tai Ihana Elämys Oy:n studiolle Helsingin Kalasatamaan. – Henkilöstökuvauksen ei tarvitse olla kankea ja kuumottava tilaisuus, jossa otetaan nopeasti kustakin työntekijästä potretit, vaan siitä voi halutessaan järjestää virkistävän ja yhteishenkeä nostattavan hetken, kuvaajat sanovat. Studiolla on hyvät puitteet seurustelulle ja vaikkapa kahvikupposen siemailulle.

Kuvauspäivä voi olla myös elämyksellinen tapahtuma, jossa verkostoidutaan. – Meillä kävi taannoin kuvattavana ryhmä yksinyrittäjinä toimivia kirjanpitäjiä. Paikalla oli myös meikkaaja-kampaajamme. Henkilökuvaushetki oli kirjanpitäjille samalla mukavaa yhdessäoloa sekä verkostoitumista oman alan ammattilaisten kesken.

Henkilöstökuvaus voikin täyttää paitsi kuvatarpeen myös tarpeen viettää aikaa yhdessä tavallista vapaamuotoisemmin. Nyt korona-aikana henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota kun ihmiset työskentelevät etäällä toisistaan. Monissa yrityksissä työyhteisön yhteishenkeä nostattavat tapahtumat on peruttu tai järjestetty etänä. Henkilökuvaus on kuitenkin mahdollista järjestää koronaturvallisesti turvavälien kanssa tai niin, että studiolla käy vain yksi kuvattava kerrallaan.

– Vaikkei kuvauksessa tapaisi kollegoita, on silti mieltä nostattavaa vaihtaa kotikonttori ja pieruverkkarit siisteihin toimistovaatteisiin, kuvaajat sanovat. – Laittautuminen kuvaa varten on itse asiassa vähemmän pinnallista kuin moni ajattelee. Nyt jos koskaan tarvitaan tällaista piristystä, Stolt ja Merimaa sanovat.

Jos henkilöstökuvaus järjestetään rekrytoinnin yhteydessä, kunnolla hoidettu uuden työntekijän kuvaus on kuin lämmin tervetulotoivotus. – Se tuo aloittavalle työntekijälle tunteen, että häntä ja hänen osaamistaan arvostetaan.

Hyvä henkilöstökuvaaja ymmärtää brändiä ja ihmistä

Valokuvaajina Niina Stoltin ja Mirkku Merimaan ominta alaa on ihmisten kuvaaminen. Henkilöstökuvien ottaminen ei ole heille koskaan pelkkä tekninen suoritus vaan – ja ennen kaikkea – ihmisten kohtaamista. He näkevät valokuvauksen palveluammattina. – Meillä kuvattava saa tuntea, että kuvaaja on hänestä kiinnostunut. Nämä arvostuksen ja hyväksynnän tunteet välittyvät kuvaan.

Stolt ja Merimaa eivät halua painottaa henkilöstökuvauksessa tehokkuutta, koska ovat huomanneet, että parhaat kuvat syntyvät, kun kuvaajalla ja kuvattavalla on hieman aikaa tutustua toisiinsa. Työtapa, jossa kuvattava tuntee tulevansa kohdatuksi, palvelee kaikkia osapuolia. – Ihana Elämys Oy ei myy vain henkilöstökuvausta vaan henkilöstökuvausta, joka on samalla vahvistava kokemus.

Stoltin ja Merimaan motoksi on muodostunut, että kaikista saa hyviä kuvia. – Jos et ole vielä nähnyt itsestäsi hyviä kuvia, vika ei ole sinussa vaan kuvaajassa, he sanovat. Stolt ja Merimaa tietävät, että heittäytymiskykyinen, auttamishaluinen ja ihmisläheinen henkilöstökuvaaja osaa loiventaa kuvauskammoa ja saa kenet tahansa loistamaan kuvissa. – Harva tulee valokuvausstudiolle hihkuen sitä, kuinka hyvältä näyttää ja kuinka hyvät kuvat nyt tulee, päinvastoin. Monet kammoksuvat kuvattavana olemista ja ajattelevat, ettei itsestä saa hyviä kuvia. Kuvattavaksi asettuminen on haavoittuvaksi tulemista, mutta turvallisessa ilmapiirissä siitä tulee vähemmän kivuliasta, toisinaan jopa hauskaa, he sanovat.

Niina Stoltin ja Mirkku Merimaan mielestä ei riitä, että henkilökuvaaja on teknisesti taitava. He tietävät, että kuvattavan ohjaaminen vaatii heittäytymistä, läsnäoloa ja herkistymistä. – Ei ole kuvattavan tehtävä osata olla kuvassa, vaan kuvaajan on osattava ohjata henkilökuvaan tulevaa. Ja sen me osaamme, ja siihen me myös varaamme aina aikaa.

Niina Stolt ja Mirkku Merimaa ovat ihmisten ihmisiä, joiden seurassa on helppo olla. He tietävät, miten auttaa kuvausta kammoksuvia ja uskaltavat näyttää myös oman herkkyytensä kuvattavalle. – Henkilöstökuvauksissa autamme ihmistä näkemään itsensä arvokkaana. Se on erityisosaamista, jota kaikilla henkilökuvaajilla ei ole. Tiedämme, ettemme muuta henkilökuvauksessa ihmisen elämää, mutta usein muutamme suhtautumista valokuvattavana olemiseen.

– Mielestämme olennaista ei ole, että henkilökuvaan saapuva saadaan kuvattua mahdollisimman nopeasti vaan se, että kuvista tulee mahdollisimman hyvät sekä kuvattavan itsensä että yrityksen brändin näkökulmasta.

Kaksi kuvaajaa pystyy palvelemaan yhtä joustavammin

– Meillä on kaksi päätä, neljä kättä ja neljä jalkaa, Niina Stolt ja Mirkku Merimaa naurahtavat. Se tarkoittaa, että kuvaajat liikkuvat usein kaksin, minne menevätkin. – Useimmiten valokuvaajat työskentelevät yksin, joten parivaljakkomme on melko epätyypillinen näky alalla.

Stolt ja Merimaa näkevät yhdessä toimimisen ennen kaikkea voimavarana. Heidän mukaansa ala on hyvin kilpailuhenkinen, mutta he itse kokevat, että yhdessä työskenteleminen kehittää ammatillista osaamista yksin työskentelyä enemmän. – Jaamme jatkuvasti ammattiin liittyvää osaamista ja ajatuksia toistemme kanssa. Emme nyökyttele ja hymistele toistemme ideoille vaan puhumme suoraan ja haastamme toisiamme.

Se, että kuvaajakaksikolla on kaksi päätä tarkoittaa kuitenkin myös, että molemmilla on omatkin juttunsa. – Teemme yhteistyötä, mutta omina itsenämme ja omine vahvuuksinemme.

Se, mikä päitä yhdistää, on halu auttaa. – Haluamme auttaa asiakkaitamme loistamaan kuvissa ja tuntemaan itsensä arvokkaiksi. Haluamme muuttaa maailmaa paremmaksi yksi ihminen kerrallaan. Haluamme auttaa yrityksiä rakentamaan vahvaa brändiä. Siksi kohtaamme jokaisen kuvattavamme ihmisenä, emme kaukaisena bisnesmuotokuvan mallina.

Stolt ja Merimaa kuvailevatkin itseään empatiakuvaamisen pioneereiksi. – Olemme tuoneet alalle uutta näkökulmaa, sitä, että henkilöstökuvaaminen ei ole vain tekninen suoritus. Haluamme tehdä asiakkaamme näkyviksi itselleen ja muille.

Asiakkaille kahden hengen yritykseltä tilaaminen on tietenkin se turvallisempi vaihtoehto. –

Pystymme palvelemaan joustavammin, koska meitä on kaksi, ja pystymme myös aidosti tuuraamaan toisiamme, he kertovat.

Teksti: Liina Hurri

Julkaisu: Ihana Elämys Oy / HR-viesti