Valokuvaajan unelmaviikko sisältää kouluttamista, kuvaamista ja yhteistyötä

Kouluttamista, myönteinen apurahapäätös, profiilikuvauksia, teatteri-ilta, brändikuvaus ja näyttelyn pystytys, ylioppilaskuvauksia ja perhekuvauksia. Kaikki samalla viikolla. Aikamoista hulinaa on kyllä ollut tämä viikko – ja olen kyllä nauttinut! Voisi jopa sanoa, että tämä on ollut unelmaviikko! Tätä viikkoa edelsi nimittäin monta hyvin rauhallista, joku voisi jopa sanoa, että pelottavan tyhjää viikkoa, joten nyt tämä tuntuu erityisen hyvältä.

Jännää tässä elämässä on se, että asiat tuppaavat kasaantumaan ja tulemaan ryppäissä. Silloin kun on paljon töitä, niin tuntuu, että niitä tulee vaan lisää ja kun tulee hyviä uutisia, niitä tulee kerralla useammasta suunnasta. Mutta sitten on paljon myös niitä huonoja uutisia ja tyhjiä päiviä. Ja niistä hyvistä uutisista ja kivoista kuvauksista on tietenkin aina helpompi postailla, kun siitä, että nyt kalenteri ammottaa tyhjyyttään.

Haluaisinkin sanoa, että silloinkin kun meidän some täyttyy kaikenlaisesta hauskasta, meille saa soittaa tai laittaa viestiä, että nyt tarvitaan valokuvaaja tai innostavaa kouluttajaa. Koska meitä on kaksi, on yleensä jommankumman kalenterissa vapaata. Tämä on yksi meidän yhteistyömme monista eduista. Toinen voi myös paikata vuorokaudesta puuttuvia tunteja, silloin kun toisella on kalenteri täynnä. Harvoin on sellainen tilanne, ettei kummankaan kalenteriin mahdu enää mitään. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä silloinkin, kun somen perusteella näyttää siltä, että meillä on tosi paljon kaikkea. Se on harvoin koko totuus.

Mutta puhutaanko silti vielä hetki kaikesta siitä mitä kaikkea olemme tällä viikolla saaneet tehdä – koska on pakko sanoa, että tämä viikko on ollut monella tapaa aika unelma. Olen aina pitänyt työssäni erityisesti siitä, että se on monipuolista eikä siinä ehdi kyllästymään ja tämä viikko on kyllä taas tuonut sen monipuolisuuden esille todella hienolla tavalla!

Jos siis kiinnostaa miltä valokuvaajan ”tyypillinen viikko” voi näyttää, niin tässä yksi esimerkki.

Tosin tosista ihan samanlaista ei kyllä varmasti ikinä tule – mutta toivottavasti tuleviinkin viikkoihin sisältyy näitä samoja elementtejä: inspiroivia kuvauksia, hauskoja koulutuksia, sujuvaa yhteistyötä, pysäyttävää taidetta ja merkityksellisyyden kokemuksia.

Maanantaina kuvasin businessmuotokuvia ison kansainvälisen firman työntekijälle. Kuvattavaa ahdisti pelkkä ajatus kuvattavana olemisesta ja ainoa syy miksi hän oli varannut kuvauksen, oli pääkonttorin painostus. Kannustin asiakasta ja kerroin, että hyvä puoli tässä kaikessa oli se, että hänet oli lähetetty juuri meille kuvattavaksi. Meillä nimittäin kuvassa olemiseen saa hyvät ohjeet ja tiedän että kaikista saa hyvät kuvat. Kun hetken kuvauksen jälkeen näytin hänelle kuvan kameran näytöltä hän ei ollut uskoa silmiään. ”Sehän on tosi hyvä kuva!” hän sanoi epäuskoisesti. Ja kun olimme mielestäni kuvanneet yrityksen tarpeeseen sopivan monipuolisen setin kuvia ja sanoin, että olemme valmiita, asiakas tokaisi: ”Juuri kun minulla rupesi olemaan hauskaa”. On sanomattakin selvää, että jatkoimme vielä kuvaamista hetken ja asiakas heittäytyi kuvaukseen uudella innolla ja silminnähden rentoutuneena.

Maanantai-iltapäivällä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vapaaehtoiset valokuvaajat tulivat studiolle oppimaan lisää studiokuvauksesta. Koska meitä oli kaksi kouluttajaa, pystyi toinen opettamaan esinekuvausta kun taas toinen opetti henkilökuvausta ja erilaisia tapoja valaista ihminen.

Tiistaina kuvattiin kuvia deittiprofiiliin ja asiakkaan toiveesta paikalla oli myös meikkaaja – kampaaja tekemässä kuvausmeikin ja laittamassa hiukset kivasti. Se, että ammattilainen tekee meikin ja laittaa hiukset ei aina tarkoita sitä, että tehdään fantasiaa tai glamouria, voidaan tehdä myös hyvin luonnolliselta näyttävä tyyli. Ammattilainen tekee aina tilanteeseen ja tarpeeseen sopivan tyylin. Kun paikalla on ammattitaitoinen meikkaaja-kampaaja ei kuvattavan tarvitse huolehtia siitä, että onko meikkiä nyt liikaa vaan liian vähän, tai miltä hiukset näyttävät kuvassa – sen voi kaiken jättää ammattilaisen huoleksi ja se helpottaa osaltaan kuvattavana olemista ja vähentää stressiä.

Hauskan kuvauspäivän päätteeksi kävimme vielä nauttimassa glitteristä ja kimalluksesta Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla -musikaalissa.

Keskiviikkona pääsimme kuvaamaan yhdessä brändikuvaa Pelastakaa Lapset ry:n Sporttikummitoiminnalle. Kuvattiin Töölön Kisahallilla kahden eri lapsen ja sporttikummin kanssa ja sekä kuvaajilla että kuvattavilla oli todella hauskaa! Ja se näkyy tietenkin myös lopputuloksessa. Kuvasimme molemmat ja yhteistyömme takia saimme aikaiseksi paljon monipuolisemmat kuvat, kuin mitä kumpikaan meistä olisi pystynyt tekemään yksin.

Torstaina heittäydyimme taas aivan eri maailmaan ja olimme Helsingin vanhalla Postitalolla pystyttämässä #älämahdumuottiin / #breakthemold / #vågavägranormen – näyttely Rajala Galleryyn. Se jos joku, on todella merkityksellinen projekti, sekä meille tekijöille, että kuvassa kävijöille ja myös kuvien katsojille. Edellinen näyttely oli juuri ennen koronaa, helmikuussa 2020 Kulttuurikeskus Caisassa ja nyt tuntui kyllä ihanalta saada ripustaa nuo kuvat taas näkyville. Pidämme huolen siitä, että jokaisessa näyttelyssä on esillä KAIKKI siihen mennessä kuvatut #älämahdumuottiin -kuvat. Tällä hetkellä niitä on yli 1800. Jokaiseen näyttelyyn tehdään siis uusia kuvia, mutta käytämme myös vanhoja kuvia. Osa tämän näyttelyn kuvista ovat olleet mukana sekä New Yorkin näyttelyssä 2019, että Kulttuurikeskus Caisan näyttelyssä 2020 ja kokonaisuuden modulaarinen luonne mahdollistaa uudenlaisten kokonaisuuksien rakentamisen jokaiseen näyttelytilaan.

Perjantaina ja lauantaina kuvasin vielä paljon ylioppilaita ja muutaman perheen. Osuihan tälle viikolle myös tämän syksyn ylioppilasjuhlat. Jos sekaan olisi mahtunut vielä pari lapsikuvausta, niin tämä olisi ollut aika täydellinen kombo kaikkea sitä mitä rakastan tehdä!

Unelmaviikko siis.